Kirja-arvostelu. Julkaistu Suomen Lääkärilehdessä 2019, no 33, sivu 1773.
The Evolution of the Sensitive Soul. Learning and the Origins of Consciousness.Simona Ginsburg and Eva Jablonka.Cambridge, MA : MIT Press, 2019, sivuja 646
Kirjan otsikko on mahtipontinen. Voivatko kirjoittajat
todella selvittää tietoisuuden synnyn ja kehityksen? Ratkaisevatko he dualismin
”kovan ongelman” mielen ja aineen välillä?
Kirjoittajien mukaan tietoisuus ei ole ominaisuus tai
prosessi vaan elävän olennon uusi teleologinen, sisäinen tapa olla olemassa.
Tietoisuuden päämäärä on arvon liittäminen kohdattuihin objekteihin tai
tiloihin. Sen välttämätön, mutta ei riittävä, edellytys on rajaamaton
assosiatiivinen oppiminen ja rajaamaton muisti. Materiaalinen edellytys on
keskushermosto, joka mahdollistaa yksilön elinaikaisen kasautuvan kokemisen. Evolutiivisena
valintaperusteena on tutkiminen ja selektiivinen stabilointi. Tietoisuus on
itsesyntyinen ja edellyttää hyvin dynaamisia mielellisiä kehon ja maailman sensorisia
edustuksia.
Kirjoittajat esittävät kehittelemänsä rajaamattoman
oppimisen mallin. Malli yhdistää mm. jatkuvasti päivittyvän, aktiivisen,
tajuisen minän ynnä havainnon, toiminnan, oppimisen, muistin ja havainnon
ennustevirheen. Kirjassa esitetään myös minimaalisen tietoisuuden seitsemän
kriteeriä ja kuinka ne ovat edustettuina eri eliöissä.
Kirja sisältää mittavan määrän päivitettyä tietoa
filosofiasta, biologiasta, evoluutioteorioista, geologisista aikakausista,
paleontologiasta, psykologiasta ja neurotieteestä huomioiden alojen
historiallinen kehitys. Suurten linjojen selvittelyssä monitahoisten asiayhteyksien
joukosta lukija joutuu terästämään tarkkaavaisuuttaan ja ponnistamaan muistiaan.
Kirjoittajat eivät näe silloittamatonta kuilua mielen ja aineen välillä;
ongelmaa ei tarvitse ratkaista, se tulee häivyttää.
Uskon lääkärikunnassa löytyvän kiinnostusta biologiaan
pohjautuvan elämämme tutkittuun tietoon perustuville uusille tulkinnoille,
joita kirja esittää. Se myös viittaa viime aikoina selviteltyjen epigeneettisten
mekanismien mahdolliseen osuuteen selittää muistia ja mielikuvitusta.
Tapio Joensuu
