Näen mitä ajattelen
Kirja-arvostelu: The Border Between Seeing and Thinking. Ned Block. Oxford University Press, March 7, 2023. ISBN 978-0197622223. Sivuja 560.
Olen havainnut, että tiedelehtien kirja-arvosteluja
kannattaa seurata, muuten kiinnostatkin kirjat saattavat jäädä löytymättä.
Blockin kirjasta oli lyhyt esittely tiedelehti Sciencessä. Hankin kirjan ja päätin
kahlata sen läpi, koska olen kiinnostunut tietoisuudesta ja tutustunut myös
käytännön tasolla joihinkin meditaatiomuotoihin. Mediaatioharjoituksissa olen kokenut
voimakkaita ja aidon tuntuisia, ulkoisten ärsykkeiden aiheuttamien kokemusten
kaltaisia aistihavaintoja. Lukemieni (etenkin viimeisten
parinkymmenen-kolmenkymmenen vuoden aikana suoritettujen) neurotieteellisten
tutkimusten julkaisut ovat valaisseet ylhäältä-alas-mekanismeja (ajatusten
vaikutus havaintoihin) ja niiden vaikutusta tietoisuuden sisältöön.
Blockin kirjaa lukiessa mieleeni tuli useita kertoja
tuntemukseni, joita koin lukiessani Platonin kootut, suomennetut teokset.
Molempien kohdalla en voinut välttyä ajatukselta, että sisältö on monin osin
syvän sofistista ja sematologista: tarpeetonta, sekoittavaa ja harhaan johtavaa
jaottelua, käsitteiden muodostusta ja syy-seuraussuhteiden hakemista sekä
näkökantojen puoltamis-kumoamis-diskurssia. Tämän vuoksi kirjoihin paneutuminen
vaati silloin, niin kuin nytkin, tarmokasta keskittymistä, jotta pystyisin
seuraamaan kirjoittajan ajatuksia. Sinnikkyys ja pitkäjänteisyys joutuivat
toistuvasti kovalle koetukselle. Lujatahtoisuus palkittiin mm. siten, että ainakin
jotkin joutavanpäiväisiki sofistisiksi kokemani asiat muuttuivat
merkityksellisiksi. Tämä tapahtui erityisesti silloin kun väitteet ja jaottelut
liitettiin aivojen konkreettisiin rakenteisiin ja toimintaan. Täytyy muistaa,
että en ole suorittanut akateemisesta filosofiasta edes approbatur kurssia,
vaikka olen vuosikymmenet lukenut monenlaista filosofista kirjallisuutta.
Huomasin toistuvasti ajatelleeni: “kenelle kirja on
tarkoitettu?”. Onko se tarkoitettu filosofeille, psykologeille,
neurotieteilijöille tai näitä aloja opiskeleville yleisesti vai vain suppeammin
havaintoon paneutuville? Onko se tarkoitettu Maija tai Matti Meikäläiselle,
joka haluaa sivistää itseään? Luulen, että edes osa kirjan käsitteistä on
oltava jollakin tapaa tuttuja, muuten kirja avautuu huonosti. Onko kirja
tarkoitettu myös kirjoittajalle itselleen yhteenvetona pitkästä tieteellisestä
työstä ja filosofisista pohdinnoista?
Blockin mukaan havainto on ikoninen (kuvamainen),
ei-käsitteellinen ja on kykenemätön erottelemaan totuutta valheesta. Havainto
ja tietoisuus tukeutuvat aivojen taka- ja keskiosiin. Kognitio (ajattelu) eroaa
selkeästi tehtävältään, rakenteeltaan ja toiminnaltaan havainnosta. Kognitio on
järkeilyä, analysointia, arviointia, suunnittelua, ongelmien ratkaisua,
raportointia, muistia ja näiden kaltaista toimintaa. Ajattelu pohjautuu
oleellisilta osiltaan aivojen etuosan toimintoihin. Block esittelee runsaasti
havaintopsykologisia testejä ja pohdiskelee kuinka ne vahvistavat hänen
näkemyksiään. Neurotieteen viimeaikaisia saavutuksia on kirjoittaja varmasti
lukenut innolla. Nehän selkeyttävät aiempia, usein sofistisia introspektiolla
luotuja, arveluita ja tutkimustuloksia sekä auttavat luomaan uusia käsitteitä.
Esimerkkinä huomion (attention) fenomenologinen, havaintopsykologinen,
aistifysiologinen ja neurotieteellinen käsittely.
Block esittää tutkimustuloksiin nojautuen vahvan tuen
kokemukselleni, että näen mitä ajattelen näkeväni. Ilmiöstä käytetään nimitystä
”cognitive penetration”. Kognitiivisilla toiminnoilla on omat formaattinsa,
jotka edellyttävät aivojen etuosien tervettä toimintaa. Hermoimpulssit
siirtyvät aivojen etuosasta portaittaisille aivokuoren takaosien näköalueille.
Näiltä näköalueita kuvaamalla (fMRI) voidaan päätellä, mitä henkilö ajattelee
(1). Näin ollen havainto ja kuviteltu havainto käyttävät samoja aivoalueita.
Kuviteltu näköhavaintokokemus on kuitenkin epäselvempi (vähemmän pixeleitä)
kuin oikea näköhavaintokokemus. Tämä johtuu siitä, että informaatiosisältö
(bittien määrä aikayksikössä) vähenee rajusti impulssien siirtyessä silmän
verkkokalvon soluista ensin genigulate nucleukseen, ja siitä edelleen
näköaivokuorelle portaittain (V1 - V5) ja edelleen kognitoalueille, jossa
bittejä voidaan käsitellä vain muutamia sekunnissa. Täten voidaan päätellä,
että kognition (ajattelun) aikaansaama (ylhäältä-alas moodilla tuotettu) kuva
on merkittävästi vähemmän pixeleitä sisältävä kuin aito alhaalta-ylös muodostettu
kuva. Tämän meditaatiota harrastava voi hyvin vahvistaa omaan kokemukseen
nojaten.
Kokonainen luku käsittelee tietoisuutta. Kirjan mukaan
tietoisuus ei edellytä kognitiivista, diskursiivista toimintaa vaan on
pikemminkin yhteydessä havaintoon ja koko aivot kattavaa (global workspace) hermoverkkoa
suppeampaan hermotoiminnan verkkoon, josta käytetään englannin kielistä
nimitystä “global playground”. Huomiota, havainnon asianmukaisuutta ja
ennustettavuutta käsitellään, samoin kuin tietoisuuden sisällön
saavutettavuutta.
Block painottaa, että kirjan päätavoitteen olevan osoittaa,
että havainto ja kognitiivinen toiminta ovat selkeästi toisistaan erotettavissa
tosiasiallisesti konkreettisella tasolla eikä vain semanttisessa tai
käsitteellisessä mielessä. Tämä ero perustuu aivojen rakenteeseen ja
toimintaan. Kognitio- ja havaintoalueet eivät kuitenkaan elä täysin
eristettyinä omissa kuplissaan vaan kommunikoivat toistensa kanssa lukuisin
tavoin.
Toivotan antoisia lukuhetkiä!
Kirjallisuutta:
1.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1053811914008428
